17.12.2023 jatkoa edelliseen

Nämä jouluperinteiden lähtökohdat ovat syvimmältään siis lähtöisin irstaista epäjumalanpalvontajuhlista, joissa on ylensyöty, juopoteltu humaltumistarkoituksessa sekä irstailtu.
Joulukuun 25. pv oli moninkertainen juhlapäivä Babelin uskonnossa
Lainaus ”Apostolinen seurakunta ja antikristuksen eksytys”-kirjasta, Keijo Lindeman:
”Tammuksen syntymäpäivästä tuli vuotuinen merkkipäivä, jolloin juhlittiin, juopoteltiin, irstailtiin ja uhrattiin lapsia Baalille.
Elämän symbolista, ikivihreästä puusta, tehtiin Tammuksen symboli, ja sitä käytettiin keskitalvella Tammuksen syntymäjuhlan aikaan. Tammukselle pystytetty havupuu koristeltiin pyöreillä palloilla, jotka symbolisoivat aurinkoa.”
Israel-apu ry:n sivuilla on myös opetusteksti tästä aiheesta, josta lyhyt lainaus:
”Joulukuun 25. päivä oli Roomassa moninkertainen juhlapäivä Baabelin uskonnon pohjalta. Se oli talvipäivänseisauksen, auringonjumalan, Mithra-jumalan ja lopulta myös keisarin syntymäpäivä, riippumatta siitä, milloin keisari oli todellisuudessa syntynyt. Lisäksi Roomassa vietettiin joulukuussa kauheaa ja irstasta Saturnalia-juhlaa, jossa uhrattiin saastainen sika epäjumalalle.
Myös muinaiset germaanit ja skandinaavit juhlivat vuoden pimeimpänä aikana talvipäivänseisausta ja sadonkorjuun loppua. Freijalle, sateen ja auringonpaisteen, hedelmällisyyden ja kasvun jumalalle uhrattiin porsas.
Konstantinus siirsi joulukuun 25. päivälle kristillisen sisällön ja teki muinaisesta Tammuksen syntymäjuhlasta muka Kristuksen syntymäjuhlan. Eräiden tietojen mukaan joulu virallistettiin v. 354 jKr. Mukaan tuli Tammukselle pystytetty puu, joulukuusen nimellä nykyään, sekä Saturnaalia-juhlan sikauhri eli joulukinkku. Joulukuusi tuli Suomeen Saksasta 1800-luvun alussa. Saksassa joulupuu juhlisti joulua jo 1500-luvulla. Tämä on meidän ns. kristillisen joulumme alku.”
”Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä”
1Jh 2:15
Kuten jo aiemmin mainitsinkin, niin joulu on siis ”puettu myös kristilliseksi perhejuhlaksi”, johon yhdistyvät myös roomalaisen Saturnalia-juhlan perinteitä esim. juhlarauhan julistaminen, hyvä tahto, lahjojen antaminen (esimerkiksi pieniä saviveistoksia, rahaa, vaatteita, hajuvesiä, kirjoja, makeisia, leivonnaisia, astioita, ja koriste-esineitä), köyhille jakaminen, kynttilöiden polttaminen, havukoristeet, punaiseen ja hiippalakkeihin pukeutuminen sekä kinkun syönti, on saanut alkunsa antiikin Rooman Saturnalia-juhlasta.
HUOM!!! Raamatussa on kirjoitettu, että sika on saastainen eläin, jota ei saisi syödä! ks. 3Ms 11 luku ”puhtaat ja saastaiset eläimet”
Epäjumalien palvonnan elementit ja tavat yhdistettiin kristillisiksi …
Monet kekriin liittyneet tavat ja perinteet ovat siirtyneet joulun ja nykyaikaisen uudenvuoden viettoon, mm. vainajien muistaminen, saunominen ja ylenpalttinen syöminen kuuluivat kekrin perinteisiin. Pohjoismainen joulupukkiperinne on nuutti- ja kekripukkiperinteiden jatkumoa ja kyseessä oli ihminen, joka pukeutui hedelmällisyysriitin hahmoksi, pukiksi. Hän laittoi pukin sarvet päähän muuttuakseen šamanistisen perinteen mukaan pukin kaltaiseksi.
Lisäksi Yle arkistossa voit käydä lukemassa joulun historiasta lisää ja joulukorttiperinnettä katsellessa kuvatkin kertovat omaa tarinaansa joulun pakanallisuudesta.
”Niin kuin kuuliaisten lasten tulee, älkää mukautuko niiden himojen mukaan, joissa te ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte, vaan sen Pyhän mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin kaikessa vaelluksessanne pyhiksi. Sillä kirjoitettu on: ”Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä”
1Piet 1:14–16
Jeshua Messias on yhden ainoan kerran ilmestynyt maailmanaikojen lopulla poistaakseen synnin uhraamalla itsensä. Ja samoin kuin ihmisten on määrä kerran kuolla, mutta sen jälkeen tulee tuomio, samoin Messiaskin kerran uhrattuna kantaakseen monien synnit on toistamiseen ilman syntiä ilmestyvä pelastukseksi niille, jotka Häntä odottavat. [Hebr 9:26-28]
Ole siunattu Lunastajamme, Messiaan Jeshuan Nimessä! Amen!
Käyttämäni Raamatun käännökset:
Raamattu kansalle, JKR Uuras Saarnivaaran käännös, R33/38, ASUT Aapeli Saarisalon käännös, Biblia1776, KR1992, Toivo Koilo Suuri Ilosanoma