
Olen miettinyt täällä hiljaa mielessäni katkeruuden merkitystä meidän jokaisen ihmisen elämässä, myös omassa elämässäni ja valinnoissani, ja mitä se tarkoittaa ja mitä kaikkea se saakaan aikaan meissä ihmisissä, kuinka se jopa sairastuttaa meitä – anteeksiantamattomuus ja katkeruus yhdessä – nämä saavat paljon vahinkoa aikaiseksi. Silloin kun tuntuu, että sydän on murskattu tuhansiksi palasiksi kaikkine unelmineen niin on vaan oikeudenmukaista tuntea katkeruutta, ja päättää, että tätä en ainakaan anna anteeksi koskaan, MUTTA Sana sanookin, että hylätkää kaikki katkeruus ja viha….
Hylätkää kaikki katkeruus, kiukku, viha, riitely ja herjaaminen, kaikkinainen pahuus.
Ef 4:31 KR1992



