Tänään on tammikuun ensimmäinen päivä vuonna 2024 gregoriaanisen kalenterin mukaan. Aamulla herätessäni ja katsoessani ikkunasta ulos aivan ihmeellisen kauniiseen talviseen luontoon, pakkasaamuna, jäin miettimään tätä ihmiskunnan ajanlaskun omituisuutta ja miten se ei oikein kohtaa kirjoitetun Sanan kanssa. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin vuorokausikin on auringonlaskusta seuraavaan auringonlaskuun ja vuosi pitäisi aloittaa Abib/Nisan-kuussa keväällä, saati sitten, että kuukausikin vaihtuu uudenkuun aikaan…
Kuun Sinä olet tehnyt näyttämään aikoja; aurinko tietää laskunsa.
Ps 104:19
Jumala sanoi: ”Tulkoot valot taivaanavaruuteen erottamaan päivää yöstä. Olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia, ja olkoot ne valoina taivaanavaruudessa paistamassa maan päälle.” Tapahtui niin. Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä, sekä tähdet. Jumala pani ne taivaanavaruuteen paistamaan maan päälle, hallitsemaan päivää ja yötä sekä erottamaan valon pimeästä. Jumala näki, että se oli hyvä. Tuli ilta, ja tuli aamu – neljäs päivä. 1Ms 1:14–19
Siinä taivaalle tähyillessäni näin kuun osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia, ja tuota kuuta katsellessani se näytti nyt vajavaiselta ”ympyrältä”, sillä täydenkuun aika oli ollut jokin aika sitten ja pian onkin tulossa taas uudenkuun aika, jolloin kuukausi vaihtuu uuteen, niin kuin olen Raamatusta ymmärtänyt tällä vajavaisella ymmärrykselläni.
Miten se siis voi olla niin, että juuri tänään vaihtui tammikuuksi? Ei tuo minusta näytä uudenkuun sirpiltä… Joten tutkailin jälleen vähän nettimaailmastakin, mitä sieltä löytyy ja sain selville mm. seuraavanlaisia tietoja ajanlaskustamme:
Wikipedia kertoo, että ”länsimaissa nykyään käytössä oleva gregoriaanisen kalenterin on laatinut 1500-luvulla paavi Gregorius XIII, joka uudisti kalenteria vuonna 1582. Kalenteri perustuu Julius Caesarin käyttöön ottamaan juliaaniseen kalenteriin. Länsimainen gregoriaaninen kalenteri on esimerkki aurinkokalenterista. Se perustuu auringon kiertoon, ja tärkeitä siinä ovat vuodenajat, jotka pyritään pitämään paikoillaan.” …
”Varhaisina aikoina juutalainen kalenteri perustui suoraan kuusta tehtyihin havaintoihin. Tiettyihin paikkoihin asetettiin tarkkailijoita, joiden tehtävänä oli havaita, milloin uusi kuu oli ensimmäisen kerran nähtävissä. Heti kun se oli juuri ja juuri nähtävissä, he kiiruhtivat Jerusalemiin ja ilmoittivat asian Sanhedrinille, joka julisti uuden kuukauden alkaneeksi.”
Ja vielä tammikuustakin hieman: ”Tammikuun latinankielinen nimi ianuarius merkitsi Janus-jumalalle pyhitettyä kuukautta. Janus (lat. Ianus) oli roomalaisen mytologian alkujen, loppujen ja muutoksen sekä ovien ja porttien jumala, joka kuvattiin usein kaksikasvoisena, kasvot katsomassa eri suuntiin, toinen menneisyyteen ja toinen tulevaisuuteen. Latinan kielessä vuoden ensimmäinen kuukausi tammikuu (Ianuarius) nimettiin Januksen mukaan, mistä se myöhemmin levisi germaanisiin kieliin (esimerkiksi englannissa January, ruotsissa Januari ja saksassa Januar).”
Kuu noudattaa aina aikaansa ollakseen aikojen näyttäjä ja ajanjaksojen merkki, kuusta otetaan juhla-aikain merkki …
Ja kuu! Se noudattaa aina aikaansa ollakseen aikojen näyttäjä ja ajanjaksojen merkki. Kuusta otetaan juhla-aikain merkki, se on valonantaja, joka vajenee oltuaan täysi. Kuukaudella on nimi kuun mukaan; vaihdellessaan se ihmeteltävästi kasvaa. Se on merkinantaja korkeuden sotajoukoille, loistaen taivaanvahvuudella. Sirak 43:6–8
”Tämä kuukausi [abib-kuukausi] olkoon teillä kuukausista ensimmäinen; siitä aloittakaa vuoden kuukaudet.”
Mutta mitä kirjoitetussa Sanassa meille opetetaan vuoden vaihtumisesta?
Sitä tutkiessa tulee huomanneeksi, että vuosi ei suinkaan vaihdu JHVH:n antamassa ”kalenterissa” nyt tammikuussa, vaan on kirjoitettu, että Abib-kuukausi olkoon kuukausista ensimmäinen, siitä aloittakaa vuoden kuukaudet. Tämä oli ajankohta, jolloin Israelin lapset vapautettiin Egyptin orjuudesta ja JHVH (Herra) määräsi juhla-ajat Hänen kunniakseen vietettäväksi ja joista Pesach (pääsiäinen) on juhlista ensimmäinen, keväällä (maalis-huhtikuussa, Abib-kuussa, jota kutsutaan myös Nisan-kuukaudeksi).
”Tämä kuukausi [abib-kuukausi] olkoon teillä kuukausista ensimmäinen; siitä aloittakaa vuoden kuukaudet.” […] ”Ota vaari abib-kuusta ja vietä pääsiäinen [Pesach] Herran, Jumalasi, kunniaksi, sillä abib-kuussa JHVH, Jumalasi, vei sinut pois Egyptistä, yöllä.
Ensimmäisessä kuussa [abib-kuukausi], kuukauden neljäntenätoista päivänä, iltahämärässä, on pääsiäinen Herran kunniaksi. [2Ms 12:2, 5Ms 16:1,3Ms 23:5]
Me olemme kääntyneet pois JHVH:n asettamista, tiettyyn määräaikaan pidettävistä juhlista
On jotenkin niin surullinen olo siitä, miten paljon meille täällä ihmiskunnassa pakkosyötetään valheita ja niitä perinnäistapoja, jotka ovat Elävän Jumalan, JHVH:n tahdon vastaisia – niin valtavan monet asiat juontuvat sieltä Babelin uskonnoista, epäjumalien palvonnasta ja pimeyden voimien palvonnasta.
En voi kuin rukoilla ja pyytää meille jokaiselle, että JHVH itse avaisi meidän silmämme näkemään TOTUUDEN ja erottamaan kaiken sen valheen, missä olemme eläneet ilman Elävää Jumalaa ja vielä uskoon tultuammekin ovat silmät peitettynä monissa asioissa, kunnes peitteen on aika väistyä kasvaessamme ja vastaanottaessamme totuuden kirjoitetusta Sanasta niin kuin siihen on kirjoitettu sekä Jumalan tuntemisessa kasvaessamme.
Johdattakoon Hän meistä jokaista omalla tavallaan ja ajallaan kaikkeen Totuuteen ja täyteen vapauteen myös meitä ympäröivistä valheiden verkoista sekä pimeyden vallasta. Nyt on aika etsiä kirjoitetusta Sanasta Totuutta ja tehdä siitä elämässäänkin totta, elämällä sen mukaan, mitä meille Sanassa opetetaan. Itsekin olen vasta matkalla näiden asioiden oppimisessa…
Saakoon nämä tulevat päivät ja kuukaudet olla meille oikein sellaista Totuuden etsimisen aikaa kirjoitetun Sanan äärellä rukoillen ja kysellen, mitä Jumalan Pyhyyden Henki meille haluaa kulloinkin opettaa ja avata Sanasta. Halatkaamme kuin vastasyntyneet pienet vauvat sitä Elävän Jumalan Sanan väärentämätöntä maitoa ravinnoksemme kasvaaksemme Hänen tuntemisessaan ja Jeshuan tuntemisessa, ettei meitä tulevat maailman myrskyt pääsisi enää horjuttamaan kaikenlaisilla pettävillä opintuulillaan vaan että saisimme pysyä lujasti Sanassa ja vastata, kun meitä haastetaan kysymällä ”onko Jumala todella sanonut?”, että ”kirjoitettu on…”
Eipä tässä tänään muuta, tällaisissa ajatuksissa Sanan äärellä tänä aamuna – Totuutta etsien… Siunausta päivääsi!
Käyttämäni Raamatun käännökset:
Raamattu kansalle, JKR Uuras Saarnivaaran käännös, R33/38, ASUT Aapeli Saarisalon käännös, Biblia1776, KR1992, Toivo Koilo Suuri Ilosanoma