Elämänleipämurusia

Tekijä: maarit

  • Pitäkäämme nöyryydessä toista parempana kuin itseämme

    Luuletko sinä, ihminen, joka tuomitset toisia mutta itse teet samoja tekoja, että vältät Jumalan tuomion?

    Pysähdyin tässä taannoin moneksi päiväksi pohtimaan tuota lausetta Raamattua lukiessani ja asiayhteyttä, jossa tämä on sanottu. Voin sanoa, että hyvin hiljaiseksi menin jälleen kerran Elävän Jumalan Sanan äärellä. Laitan tähän muutamia jakeita lukemastani, jotka jättivät minut mietteliääksi. Voit itse lukea koko asiayhteyden tarkemmin luvuista 1-2 Paavalin kirjeestä Rooman uskoville.

    Heti alussa (Rm 1:7) siis kerrotaan kenelle tämä kirje on osoitettu eli ”kaikille Roomassa oleville Jumalan rakkaille, kutsutuille pyhille” .

    Sitten vähän eteenpäin lukua jatkaessa, jakeessa 18 kerrotaan siitä, että ”Jumalan viha on ilmestyvä taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa.”

    (lisää…)

  • Rukousta Suomen puolesta 6.12.

    Rakas Taivaallinen Isä, ole meidän kansamme turvana ja suojana, armahda meitä vielä!

    JHVH (Herra) on kaiken maan Kuningas!
    Hän yksin on maan kaikkien valtakuntain Jumala; Hän, joka on tehnyt taivaat ja maan ja meren, ja kaiken mitä niissä on; Hän on kaikkien maan äärten ja kaukaisen meren turva.

    (lisää…)

  • Hän on ensin rakastanut meitä

    ”Siinä on rakkaus – ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että Hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.”

    Ajatuksia Sanan ääreltä; Valvoessani jälleen kerran yön tunteina kovien kipujen saattelemana sydämelleni nousi lause ”Hän on ensin rakastanut meitä”. (1Jh 4:19)

    Jäin tätä oikein ”maistelemaan” ja todellakin, se on kerrassaan aivan ihmeellistä, miten paljon Elävä Jumala on meitä syntisiä ihmisiä rakastanut antaessaan ainoan rakkaan Poikansa meidän takiamme uhriksi meidän syntiemme tähden, ettei yksikään joutuisi tuhoon, sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan lahja on iankaikkinen elämä Messiaassa Jeshuassa, Elävän Jumalan Pojassa. Hän oli kuollut, mutta Hän elää aina ja iankaikkisesti, niin kuin meille on kirjoitettu (Ilm 1:17-18) ”Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, ja Minä elän; ja Minä olin kuollut, ja katso, Minä elän aina ja iankaikkisesti, ja Minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.”

    (lisää…)

  • Älkäämme istuko siellä missä pilkkaajat istuvat

    Autuaat ne, joiden tie on nuhteeton, jotka JHVH:n (Herran) laissa vaeltavat!

    Autuaat ne, jotka ottavat vaarin Hänen todistuksistaan, jotka etsivät Häntä kaikesta sydämestänsä. (Ps 119:1—2)

    Sanan ääreltä muutama ajankohtainen murunen tähän päivään ja pohdintaani aiheesta, joka on jo pidempään itseäni mietityttänyt meidän uskovien joka päiväisessä vaelluksessa – ”vietämmekö aikaamme siellä, missä pilkkaajat istuvat ja vaellamme jumalattomain neuvossa?” 

    (lisää…)

  • Vaeltaaksemme arvokkaasti

    ”… kaikessa nöyryydessä ja hiljaisuudessa …”

    Niin kehoitan siis minä, joka olen vankina Herrassa, teitä vaeltamaan, niin kuin saamanne kutsumuksen arvo vaatii, kaikessa nöyryydessä ja hiljaisuudessa ja pitkämielisyydessä kärsien toinen toistanne rakkaudessa ja pyrkien säilyttämään hengen yhteyden rauhan yhdyssiteellä Ef 4:1-3

    On tämä Sanan äärellä hiljentyminen niin ihmeellistä, kun saattaa jäädä kiinni pitkäksi toviksi yhteen jakeeseen, tai nyt paremminkin muutamaan sanaan – ”vaeltamaan niin kuin saamanne kutsumuksen arvo vaatii” – ja siitä alkaakin pikkuhiljaa kehkeytyä ajatuksissa monenlaisia pohdintoja ”asiasta ja myös asian vierestä”.

    (lisää…)

  • Syntieni kertakaikkinen Sovitusuhri

    Hän on yhden ainoan kerran ilmestynyt maailmanaikojen lopulla poistaakseen synnin uhraamalla itsensä…

    Eilen (2.10.2025) oli Suuri Sovituspäivä, Yom Kippur – päivä, jolloin pohdin omaa mennyttä vaellusreittiäni, tietäni ennen sitä ajankohtaa, kun sain osakseni suuren ja ansaitsemattoman armon sekä kokea Taivaallisen rakkauden.

    Vaellukseni maailman orjuudessa oli hyvin raskasta ja monimutkaista sekä turhauttavaa, mutta olin liian itsepäinen kääntyäkseni sieltä kuitenkaan pois ennen kuin Elävä Jumala toi minut olosuhteiden kautta siihen tilanteeseen, että minun oli valittava mitä tietä haluan kulkea päätökseen asti. Kuljenko varmaa tuhontietä vai haluanko tulla iankaikkisen elämän tielle? Valitsin elämän tien enkä ole katunut sitä hetkeäkään!

    (lisää…)

  • Meidät on luotu Jumalan kuvaksi

    ”Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Jumalan kuvaksi Hän loi hänet, mieheksi ja naiseksi Hän loi heidät”

    ”Niin Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Jumalan kuvaksi Hän loi hänet, mieheksi ja naiseksi Hän loi heidät. ”
    ”Mutta maasta nousi sumua, joka kasteli koko maan pinnan.  Sitten HERRA Jumala muovasi ihmisen maan tomusta ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen. Näin ihmisestä tuli elävä sielu.” (1Ms 1:26–29, 1Ms 2:6-7; 1Ms 2:21–24)

    Itsetuntoni kanssa kamppaillessa erään kerran pysähdyin miettimään, miten helposti olenkaan elämäni aikana tehnyt itsessäni mitättömäksi ja ala-arvoiseksi Elävän Jumalan, Luojani, valtavan luomistyön, sen miksi Hän on minut luonut – Hän on luonut ihmisen omaksi kuvakseen.

    Minut Hän on luonut naiseksi, ja Hän tunsi minut jo ennen aikojen alkua, ja päiväni Hän kirjoitti kirjaansa ennen kuin ainoakaan niistä oli vielä tullut. Hän on taidolla minut kutonut kokoon äitini kohdussa, mikään ei ollut Hänelle salassa. Hän suunnitteli jokaisen solun minussa; ihonvärini, hiukset, silmät, nenän, suun, ruumiinrakenteen, luut – niin, aivan kaiken minun perimääni myöden, minkälaista dna:ta minä kannan itsessäni.

    (lisää…)

  • Annetaan anteeksi

    Sisimmässäni on ”soinut” aamusta lähtien sanat; ”Annetaan anteeksi ystävät, annetaan anteeksi, siinä on voimaa, siinä on voimaa, siinä on paljon voimaa. Kannetaan toistemme taakkoja, rukoillaan yhdessä, siinä on voimaa…”

    Tämän laulun myötä päätinkin vielä kirjoittaa muutaman lyhyen ajatuksen anteeksiantamisen tärkeydestä, joka liittyy myös kahden edellisen kirjoituksen teemaan. Anteeksiantamisesta ja -pyytämisestä kirjoittelin ajatuksiani syksyllä 2023.

    ”Kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi, jos teillä on jotakin jotakuta vastaan, niin että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne.
    [Mutta jos te ette anna anteeksi, ei myöskään teidän Isänne, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikkomuksianne.]”

    Mk 11:25–26 RK
    (lisää…)

  • Katkeruus – uhriutuminen

    Olen miettinyt täällä hiljaa mielessäni katkeruuden merkitystä meidän jokaisen ihmisen elämässä, myös omassa elämässäni ja valinnoissani, ja mitä se tarkoittaa ja mitä kaikkea se saakaan aikaan meissä ihmisissä, kuinka se jopa sairastuttaa meitä – anteeksiantamattomuus ja katkeruus yhdessä – nämä saavat paljon vahinkoa aikaiseksi. Silloin kun tuntuu, että sydän on murskattu tuhansiksi palasiksi kaikkine unelmineen niin on vaan oikeudenmukaista tuntea katkeruutta, ja päättää, että tätä en ainakaan anna anteeksi koskaan, MUTTA Sana sanookin, että hylätkää kaikki katkeruus ja viha….

    Hylätkää kaikki katkeruus, kiukku, viha, riitely ja herjaaminen, kaikkinainen pahuus.

    Ef 4:31 KR1992
    (lisää…)

  • Särjettyä ruokoa Hän ei muserra

    Sanan äärellä on aina niin lohdullista olla, sillä aina sieltä saa rohkaisun ja lohdutuksen Sanomaa ammentaa, kuten tänäänkin tähän Shabatin päivään, 28.6.2025.  Jaan sinullekin muutaman ajatuksen…

    Kuten on kirjoitettu, Jeshua (Jeesus) ei särjettyä ruokoa muserra, vaan JHVH (Herra) on lähettänyt Jeshuan julistamaan ilosanomaa köyhille, sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kahleiden kirpoamista… [kts. Jes 61:1—3]

    Särjettyä ruokoa Hän ei muserra, ja heikosti palavaa kynttilänsydäntä Hän ei sammuta. Hän toteuttaa oikeutta uskollisesti.

    Jes 42:3 RK
    (lisää…)