1Aik 28:9 Ja sinä, poikani Salomo, opi tuntemaan isäsi Jumala ja palvele häntä alttiisti ja koko sydämestäsi, sillä Herra tutkii kaikki sydämet ja ymmärtää kaikki ajatukset ja pyrkimykset. Jos etsit häntä, löydät hänet, mutta jos hylkäät hänet, hän hylkää sinut ikiajoiksi. KR1992
Lukiessani tässä taannoin jälleen kerran aikakirjoja, pysähdyin useamman päivän ajaksi miettimään käännösten erilaisuutta ja myös niiden suomaa rikkautta, sillä lukemassani jakeessa vuoden 1992 käännöksessä on ”koko sydämestäsi”, ja KR33/38 käännöksessä ”ehyellä sydämellä”, ja Bibliassa tässä on ”kaikesta sydämestä”.
”Siinä on rakkaus – ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että Hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.”
Ajatuksia Sanan ääreltä; Valvoessani jälleen kerran yön tunteina kovien kipujen saattelemana sydämelleni nousi lause ”Hän on ensin rakastanut meitä”. (1Jh 4:19)
Jäin tätä oikein ”maistelemaan” ja todellakin, se on kerrassaan aivan ihmeellistä, miten paljon Elävä Jumala on meitä syntisiä ihmisiä rakastanut antaessaan ainoan rakkaan Poikansa meidän takiamme uhriksi meidän syntiemme tähden, ettei yksikään joutuisi tuhoon, sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan lahja on iankaikkinen elämä Messiaassa Jeshuassa, Elävän Jumalan Pojassa. Hän oli kuollut, mutta Hän elää aina ja iankaikkisesti, niin kuin meille on kirjoitettu (Ilm 1:17-18) ”Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, ja Minä elän; ja Minä olin kuollut, ja katso, Minä elän aina ja iankaikkisesti, ja Minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.”
Niin kehoitan siis minä, joka olen vankina Herrassa, teitä vaeltamaan, niin kuin saamanne kutsumuksen arvo vaatii, kaikessa nöyryydessä ja hiljaisuudessa ja pitkämielisyydessä kärsien toinen toistanne rakkaudessa ja pyrkien säilyttämään hengen yhteyden rauhan yhdyssiteellä Ef 4:1-3
On tämä Sanan äärellä hiljentyminen niin ihmeellistä, kun saattaa jäädä kiinni pitkäksi toviksi yhteen jakeeseen, tai nyt paremminkin muutamaan sanaan – ”vaeltamaan niin kuin saamanne kutsumuksen arvo vaatii” – ja siitä alkaakin pikkuhiljaa kehkeytyä ajatuksissa monenlaisia pohdintoja ”asiasta ja myös asian vierestä”.
Hän on yhden ainoan kerran ilmestynyt maailmanaikojen lopulla poistaakseen synnin uhraamalla itsensä…
Eilen (2.10.2025) oli Suuri Sovituspäivä, Yom Kippur – päivä, jolloin pohdin omaa mennyttä vaellusreittiäni, tietäni ennen sitä ajankohtaa, kun sain osakseni suuren ja ansaitsemattoman armon sekä kokea Taivaallisen rakkauden.
Vaellukseni maailman orjuudessa oli hyvin raskasta ja monimutkaista sekä turhauttavaa, mutta olin liian itsepäinen kääntyäkseni sieltä kuitenkaan pois ennen kuin Elävä Jumala toi minut olosuhteiden kautta siihen tilanteeseen, että minun oli valittava mitä tietä haluan kulkea päätökseen asti. Kuljenko varmaa tuhontietä vai haluanko tulla iankaikkisen elämän tielle? Valitsin elämän tien enkä ole katunut sitä hetkeäkään!
Kirjoitan sinulle, joka kipuilet itsesi kanssa pelottavassa ja ahdistavassa maailmassa ilman Jeshuaa (Jeesusta), taakoitettuna kaikissa synneissäsi peläten kaikkea sitä, mikä edessä on. Saatat tuntea turvattomuutta tämän ahdistavan ajan keskellä ja etsit elämällesi tarkoitusta monenlaisesta asiasta, ehkäpä jopa erilaisista uskonnoista ja uskomuksista, mutta et löydä mistään etsimääsi rauhaa sydämeesi. Tiedätkö, että on olemassa Hän, Rauhan Ruhtinas, joka sinulle voi antaa rauhan sydämeesi….
Kirjoitan sinulle, jolla on juuri nyt kokonaisvaltaisesti hyvin paha olla sisimmässäsi, ja tunnet itsesi likaiseksi, huonoksi, yksinäiseksi, hyljätyksi, maailman murjomaksi, petetyksi, jätetyksi, hyväksikäytetyksi, rikkirevityksi jne.
HERRA on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, ja Hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli. Ps 34:19 RK
Ajattelet ehkä, ettei kukaan sinusta välitä, et kelpaa kenellekään, ehkä sinulla on itsetuhoisia ajatuksiakin kaiken kurjuuden keskellä, mutta juuri sinulle haluan tänään kertoa Hyvän Uutisen, sillä sinulle on oleva ulospääsy siitä kurjuudesta, missä sinä nyt kenties olet, ja jossa ajattelet, ettei enää ole mitään toivoa elämässäsi – sinulle on luvassa vielä parempaa, jos vain itse haluat siihen uskoa ja ottaa ilmaisen lahjan vastaan, lahjan, jota tarjotaan sinulle taivaista käsin.
Olen jo pidempään pohdiskellut sitä tosiseikkaa, että kaikki, mikä meitä varten on kirjoitettu Raamatun lehdille, on totisesti kirjoitettu meille opiksi, nuhteeksi, ojennukseksi, varoitukseksi ja myöskin siksi, että meillä kirjoitetun Sanan lohdutuksen kautta olisi myös tulevaisuus ja toivo – Jeshuassa Messiaassa.
Meille on annettu Sanassa lukuisia kohtia siitä valtavasta toivosta, jonka Jumala on luvannut Häntä totteleville, niille, jotka ovat Hänelle kuuliaisia, ja ottavat vastaan Totuuden, ottavat vastaan Lunastuksen Ilosanoman Hänen Pojassaan, Jeshuassa, Messiaassa, Hänen sovitusveressään. On kirjoitettu niistä valtavista lupauksista Israelin kansalle, Hänen omaisuuskansalleen, kansalle, joka on hyvin erityinen ja rakas Jumalalle ja Hän sanookin, että joka koskee Hänen kansaansa, koskee Hänen silmäteräänsä. On ihanat lupaukset siitä, miten JHVH tulee kokoamaan koko kansansa jäännöksen takaisin maahan, jonka JHVH lupasi Abrahamille, Isakille ja Jakobille. Ja paljon muuta…
”…vaikka minun pitäisi kuolla Sinun kanssasi, minä en ikinä Sinua kiellä”
Meille kerrotaan evankeliumeissa siitä, miten Shimon Kefa, Pietari, lujasti vakuutti, että hän ei koskaan loukkaannu Jeshuaan, vaikka kaikki muut loukkaantuisivatkin, ja lupasi jopa antaa henkensäkin Jeshuan puolesta.
Samoin vakuuttivat muutkin opetuslapset. Nämä ovat hyvin rohkeita vakuutuksia opetuslapsilta. ”Vaikka minun pitäisi kuolla Sinun kanssasi, minä en ikinä Sinua kiellä”. Mutta kuten saamme lukea, niin lopulta kävi niin kuin kävi, profeettain kirjoitukset kävivät toteen, Jeshua vangittiin ja opetuslapset jättivät tuolloin Jeshuan ja pakenivat, ja Shimon, Pietari kielsi Jeshuan.
Kirjoittelen vähän ajatuksiani ja omia kokemuksiani viikoittaisesta Shabatin päivästä, jonka JHVH, Herra, on käskenyt meitä muistamaan sekä erottamaan arjesta ja pyhittämään Hänelle.
Haastan sinua tällä kertaa tutkimaan itse kirjoitetusta Sanasta, mitä siellä meille opetetaan tästä asiasta ja näin kehotan sinua koettelemaan nämä minun ”Shabatti-pohdintani” Sanan valossa. Tutki tätä asiaa rukoillen ja pyydä, että Elävän Jumalan Pyhyyden Henki sinua opettaisi, osoittaisi löytämään Sanasta Totuuden, myös tässä asiassa, ellet vielä ole pohtinut tätä Raamatun äärellä.
Elävän Jumalan Lahja on iankaikkinen elämä Hänen Pojassaan, Messiaassa, Jeshuassa
Meistä varmaan jokainen on joskus saanut lahjoja ja myös itse antanut lahjoja toiselle, mutta oletko koskaan pysähtynyt miettimään sitä, mikä on ollut tähänastisista saamistasi lahjoista arvokkain ja kallein lahja.
Henkilökohtaisesti voin sanoa, että minä olen vastaanottanut niin kalliin ja arvokkaan lahjan elämässäni, että sitä ei voi millään mittarilla edes arvioida, enkä koskaan voi vastavuoroisesti antaa yhtään arvoltaan vastaavaa lahjaa kenellekään, vaikka miten haluaisinkin. Arvaatko jo mikä tämä lahja voisi olla?
Olen eilen ja tänään muistellut aikaani Jeshuan opetuslapsena, näitä vuosia, joihin sisältyy niin paljon tunteita ja muutoksia, tunnemyllerryksiä, iloa, surua, naurua ja itkua, häpeää, katumusta, parannuksen tekoa – iloa syntien anteeksisaamisesta Hänen veressään, iloa Elämästä; minulla on nyt Rakastava Isä, Taivaallinen Isä. Olen armahdettu, olen rakastettu, mikään ei minussa ole salassa Jumalalta. Saan olla niin paljosta kiitollinen, Hänen hyvyydestään ja laupeudestaan, Hänen huolenpidostaan ja ohjauksestaan. Laulun sanoin:
"...mä tahdon kiittää, kiitän Vapahtajaani, aihetta riittää, kiitän Lunastajaani, verensä kalliin Hän mun eestäni antoi, voitti synnin, armon mulle Hän toi..."
