Jumalalta annettu; tarpeellinen opiksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kuritukseksi

Olen jo pidempään pohdiskellut sitä tosiseikkaa, että kaikki, mikä meitä varten on kirjoitettu Raamatun lehdille, on totisesti kirjoitettu meille opiksi, nuhteeksi, ojennukseksi, varoitukseksi ja myöskin siksi, että meillä kirjoitetun Sanan lohdutuksen kautta olisi myös tulevaisuus ja toivo – Jeshuassa Messiaassa.
Meille on annettu Sanassa lukuisia kohtia siitä valtavasta toivosta, jonka Jumala on luvannut Häntä totteleville, niille, jotka ovat Hänelle kuuliaisia, ja ottavat vastaan Totuuden, ottavat vastaan Lunastuksen Ilosanoman Hänen Pojassaan, Jeshuassa, Messiaassa, Hänen sovitusveressään. On kirjoitettu niistä valtavista lupauksista Israelin kansalle, Hänen omaisuuskansalleen, kansalle, joka on hyvin erityinen ja rakas Jumalalle ja Hän sanookin, että joka koskee Hänen kansaansa, koskee Hänen silmäteräänsä. On ihanat lupaukset siitä, miten JHVH tulee kokoamaan koko kansansa jäännöksen takaisin maahan, jonka JHVH lupasi Abrahamille, Isakille ja Jakobille. Ja paljon muuta…
Kirjoituksissa on meille hyvin paljon annettu esimerkkejä myös siitä, miten ei tulisi toimia
Mutta tänään sydämelläni on keskittyä hetkeksi lähinnä esikuvallisuuteen tottelemattomuuden seurauksista, sillä Kirjoitetussa Sanassa, Raamatussa, on tosi paljon varoituksia ja esikuvia annettu meille siitä, mitä on seurauksena, jos emme kuuntele ja tottele JHVH:a ja tämä koskee myös meitä, jotka olemme Jeshuan omia. Meidän tuleekin tarkata alati omaa vaellustamme, ettemme lankeasi, niin kuin onkin kirjoitettu, että joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei kaadu.
Kokonaisuudessaan kirjoitettu Sana, Raamattu, on niin ihmeellinen ja valtavan suuri aarreaitta, josta löytyy joka päivä uutta, sillä onhan se Jumalan Hengessä kirjoitettu ja siten Elävä Sana, Hallelu JAH!!
”Kaikkinainen kirjoitus on Jumalalta annettu, ja tarpeellinen opiksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kuritukseksi, joka on vanhurskaudessa, että Jumalan ihminen täydellinen olis, ja kaikkiin hyviin töihin sovelias.”
2Tim 3:16–17 Biblia
Jeshua ei tullut kumoamaan Lakia (Torah) tai profeettoja vaan täyttämään
Onkin harmillista, miten jotkut jättävät niin vähälle Vanhan Liiton tekstien tutkimisen, koska he ilmeisestikin ajattelevat, etteivät ne ole enää olisi voimassa Uuden Liiton aikana. Mutta ne ovat kaikki kirjoitettu meille opiksi ja varoitukseksi sekä elämänohjeeksikin. Sieltä löytyvät myös ne meille annetut kymmenen käskyä, sekä esikuvallisuus JHVH:n juhlista, joita vietetään Hänelle ja joista osan esikuvallisuus on jo toteutunutkin ja osa vielä toteutumatta Jeshuassa!
Entäpä mitä Jeshua sanoo? ”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia [Torah] tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan vaan täyttämään. Totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennen kuin kaikki on tapahtunut. Joka siis jättää pois yhdenkin näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavoin opettaa ihmisiä, sitä kutsutaan pienimmäksi taivasten valtakunnassa. Mutta joka noudattaa ja opettaa näitä käskyjä, sitä kutsutaan suureksi taivasten valtakunnassa. Minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljon suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, te ette pääse taivasten valtakuntaan” Mt 5:17–20
Israelin kansan vaelluksen vaiheet opettavat meille paljon
Kun itse olen monesti näiden vuosien aikana lukenut näitä Raamatun tapahtumia mm. Israelin kansan eri vaiheista heidän vaeltaessaan erämaassa, vapautettuina Egyptin orjuudesta, ja siitä kuinka he napisivat Vapauttajaansa vastaan, tuntuu niin surulliselta heidän puolestaan, kun heidän sydämensä oli edelleen kääntyneenä osin sinne Egyptin lihapatojen ääreen.
Samalla joudun toteamaan myös sen, miten mekin, minä mukaan lukien, napisemme tänä päivänä niin monin eri tavoin Israelin Pyhää Jumalaa vastaan, koska niin helposti meidänkin synnin turmelema luontomme tahtoisi vielä, ainakin katsoa, sinne ”maailman herkkuihin ja nautintoihin”.
Ajatelemme useinkin itsekkäästi omaa hyvinvointiamme ja omia tarpeitamme, mutta unohdamme kysyä, mikä on taivaissa olevan Isämme tahto meidän elämässämme kulloisessakin tilanteessa. Moni vaikeakin tilanne saattaa juuri olla siihen hetkeen ikään kuin räätälöity meille Jumalan taholta, että meissä voidaan hioa jotain särmiä pois Jumalan työpöydällä, mutta kuitenkin itse niin kärkkäästi haluamme siitä pois huomaamatta lainkaan ikävän asian merkityksellisyyttä Jumalan näkökulmasta katsottuna juuri meidän parhaaksemme.
Tämä on minulle hyvin tuttua, napisen ja valitan helposti kivuissani ja kivuistani sekä siitä, ettei nyt taas asiat suju niin kuin itse ajattelen, kun haluan jotain tehdä omasta mielestäni, hyvääkin. On vaan niin vaikeata olla siellä ”epämukavuusalueella” aina se tarvittava aika, kun on työstettävänä, joskus kovakouraisessakin käsittelyssä, että murtuu sisin ja itkee itkemästä päästyään, kunnes jälleen itku muuttuu taivaalliseksi iloksi ja kiitosaiheeksi, ylistykseksi ja kiitokseksi kaikesta siitä, mitä hyvää Hän on jälleen tehnyt.
Meitäkin koetellaan samoin kuin JHVH koetteli Israelin kansaakin
Me, jotka olemme saaneet armon syntyä ylhäältä Jumalan Hengestä, olemme nyt Hänen lapsiaan Jeshuan lunastusveren kautta, kuten on kirjoitettu. Ennen me olimme ilman Messiasta, Jeshuaa, osattomia lupauksen liitoista, ilman toivoa, ilman Jumalaa maailmassa, mutta nyt me olemme Jeshuan, Messiaan, lunastusveressä Jumalan perhettä. [Ef 2]
Hän koettelee myös meitä monin eri tavoin, kuten Hän koetteli kansaansa, jonka Hän otti omakseen. Koettelu voikin olla eteemme asetetut houkutukset, silmäinpyynnöt tai muuten joku tosi hyvä asia meidän omasta mielestämme – ei ne aina välttämättä ole niitä kärsimyksiä ja ikäviä asioita, vaikka usein ne niitäkin ovat.
Itse olen saanut tämänkin huomata omalla kohdallani, kun olen tullut valinnan eteen niin hyvissä ja houkuttelevissa asioissa kuin ikävissäkin asioissa; miten valitsen kulloinkin… mikä on sydämeni tila Elävää Jumalaa kohtaan, rakastanko Häntä, turvaanko aina ensin Häneen tilanteessa kuin tilanteessa… kysynkö aina Häneltä ensin neuvoa ja Hänen tahtoaan… Täytyy sanoa, että tähän on tällaisella impulsiivisella ihmisellä ollut aikamoinen opettelu ja tahdin hidastaminen, kärsivällisyyden opettelu, mutta pikkuhiljaa yritän opetella tätäkin – Jeshuan kanssa ja Hänen avullaan.
Meidän rakas Taivaallinen Isämme haluaa, että rakastamme Häntä koko sydämessämme, koko sielussamme, koko voimassamme, kaikessa; Hän koettelee meitä, olemmeko tosissamme kääntyneet menneistä pahoista teoistamme sekä itsestämme ja sitoutuneet Liittoon Hänen kanssaan Jeshuan sovitusveren ja kasteen kautta. Tätä muuten kuvaa niin hyvin myös Hänen asettamansa avioliitto miehen ja naisen välillä – rakastaa myötä- ja vastamäessä…
Huomaan, että me itse kukin taidamme toistaa niitä samoja esivanhempiemme syntejä, sillä ne ovat kulkeutuneet mukanamme ja mukautuneet nyt tämän maailmanajan mukaan, jopa käyttäytymiseemme ja ajattelumalleihimme, perinnäisiin tapoihin ja rituaaleihin, uskomuksiin jne.
Kannattaakin tutkistella myös itseään aika ajoin, ja pohtia onko itsellä joku asia muodostunut epäjumalaksi Pyhän Jumalan kasvojen eteen, joka voisi estää täydellisen yhteyden Häneen.
Oi Isä, näytä minulle ja meille jokaiselle, meidän omat epäjumalamme, että voimme tehdä parannuksen niistä ja heittää ne pois. Ehkä raahaamme sieltä maailmastakin vielä mukanamme isiemme turhaa perintöä, rituaaleja, pakanallisia juhlia jne., jotka ovat muodostuneet meille tärkeämmiksi kuin Sinä, Pyhä Jumala. Auta ja armahda meitä vielä! Puhdista meidät kaikesta väärästä! Opeta meitä elämään Sinun tahtosi mukaista elämää ja käyttämään myös aikamme täällä, joka sekin on Sinun, Nimellesi kunniaksi kaikessa Sinua palvellen ja Sinun tekojasi tehden.
Nämä JHVH:n sanat sopivat meille hyvin myös tähän päivään ”Sen tähden sano Israelin heimolle: Näin sanoo Herra, JHVH: Ettekö te saastuta itseänne isienne tiellä? Ettekö kulje uskottomina heidän iljetystensä jäljessä?” Hes. 20:30
Älkää paaduttako sydäntänne
Kun siis sanotaan: ”Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne, niin kuin kapinoidessanne teitte”, ketkä sitten suututtivat hänet, vaikka kuulivat? Eivätkö kaikki, jotka olivat Mooseksen johdolla lähteneet pois Egyptistä? Keihin hän oli vihastunut neljäkymmentä vuotta? Eikö niihin, jotka olivat tehneet syntiä ja joiden ruumiit kaatuivat autiomaahan? Ja keille hän vannoi, etteivät he pääse hänen lepoonsa? Eikö tottelemattomille? Näemme siis, että epäuskon tähden he eivät voineet päästä siihen lepoon. Hebr 3:15–19
Israelin kansa siis kapinoi ja kääntyi sydämessään Egyptiin. He ja kiusasivat JHVH:a (Herraa), heidän Jumalaansa, joka ojennetulla käsivarrellaan sekä ihmeillä ja suurilla tunnusteoilla toi kansansa ulos orjuudesta. Hän otti heidät omakseen, erityiseksi kansakseen, ja teki Liiton heidän kanssaan, kuten on kirjoitettu, mutta he eivät pitäneet Liittoa, vaan kieltäytyivät vaeltamasta Hänen opetuksensa mukaisesti.
Monet heistä palvelivat epäjumaliaan, harjoittivat haureutta, anastivat himoissaan tuhon omaksi vihittyä itselleen, ja napisivat ruuasta sekä vedestä. He joutuivat vaeltamaan erämaassa ”oppimassa” 40 vuotta, mutta kuitenkaan he eivät totelleet heidän Jumalaansa, esi-isiensä Abrahamin, Isakin ja Jakobin Jumalaa, vaan tottelemattomille kävi huonosti, sillä Jumala ei useimpiin heistä mieltynyt, kuten meille on kirjoitettu, ja nämä saivat surmansa autiomaassa, eivätkä näin ollen päässeet palaamaan heidän isilleen luvattuun maahan, lukuun ottamatta kahta heistä, jotka olivat kuuliaisia Elävälle Jumalalle. Ne, jotka kaatuivat erämaahan, heidän lapsensa JHVH toi luvattuun maahan. Näistä voit lukea yksityiskohtaisemmin esim. 2Ms-5Ms, Ps 78, Ps 106, Teot 7, Hebr 3.
Nämä tottelemattomuuden ja kapinoinnin seuraukset on meille kirjoitettu opetukseksi ja varoitukseksi, ettemme toistaisi heidän tottelemattomuuttaan omalla kohdallamme hyljäten Elävän Veden Lähdettä. ”Katsokaa, ettette torju luotanne häntä, joka puhuu. Jos kerran isät eivät päässeet pakoon torjuessaan luotaan hänet, joka ilmoitti Jumalan tahdon maan päällä, vielä vähemmän pääsemme pakoon me, jos käännymme pois hänestä, joka ilmoittaa sen taivaista. Hebr 12:25
Pysykäämme vahvoina loppuun asti
Me olemme tulleet osallisiksi Messiaasta, kunhan vain pysymme loppuun asti vahvoina. Meitä kehotetaan varomaan, ettei vain kenelläkään meistä olisi paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuisi Elävästä Jumalasta. Meitä myös kehotetaan pitämään huolta siitä, ettei kukaan jäisi osattomaksi Jumalan armosta, ja ettei mikään katkeruuden juuri pääsisi kasvamaan ja tekemään häiriötä meissä, jonka vuoksi saastuisimme, tai ettei meistä kukaan olisi haureellinen tarkoittaen myös epäjumalien palvontaa. Niin helposti meidän sydämeemme saattaa pesiytyä anteeksiantamattomuutta, katkeruutta, kateutta jne., mutta niistä on tehtävä parannus. Antakaamme toisillemme anteeksi, niin kuin Jumalakin on antanut meille anteeksi Messiaassa, Jeshuassa. Näistä voit lukea tarkemmin esim. Hebr 3, Hebr 6:11–12, Hebr 12, Mk 11:25, Ef 4:32
Useimpiin heistä Jumala ei mieltynyt – tämä on varoittavana esimerkkinä meille
Myös apostoli Paavali muistuttaa näistä Israelin lasten uppiniskaisuuden seurauksista Uuden Liiton puolella:
”Veljet, en tahdo teidän olevan tietämättömiä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren poikki. Heidät kaikki kastettiin Moosekseen pilvessä ja meressä. Kaikki he söivät samaa hengellistä ruokaa ja joivat samaa hengellistä juomaa. He joivat hengellisestä kalliosta, joka seurasi heitä. Se kallio oli Kristus. Useimpiin heistä Jumala ei kuitenkaan mieltynyt, saivathan he surmansa autiomaassa.
Tämä tapahtui varoittavaksi esimerkiksi meille, ettemme himoitsisi pahaa, niin kuin he himoitsivat. Älkää myöskään ruvetko epäjumalanpalvelijoiksi niin kuin jotkut heistä. Onhan kirjoitettu: ”Kansa istui syömään ja juomaan, ja sitten se nousi ja aloitti ilonpidon.” Älkäämme harjoittako haureutta, niin kuin jotkut heistä harjoittivat – heitä kaatui yhtenä päivänä kaksikymmentäkolmetuhatta. Älkäämme myöskään kiusatko Herraa, niin kuin jotkut heistä kiusasivat – käärmeet surmasivat heidät. Älkää myöskään nurisko, niin kuin jotkut heistä nurisivat – heidät surmasi tuhooja.
Tämä, mikä tapahtui heille, on esikuvallista, ja se on kirjoitettu varoitukseksi meille, joille on tullut maailmanaikojen loppukausi. Joka siis luulee seisovansa, katsokoon, ettei kaadu. 1Kor 10:1-12
Valvokaamme tilaamme, ettei meistä kukaan jäisi taipaleelle
Ja lopuksi, varokaamme, ettei meistä kenenkään havaittaisi jääneen matkan varrelle tottelemattomuuden takia, vaan vielä, kun on mahdollisuus, pitäkäämme lyhyet tilivälit Jeshuan kanssa, tarkatkaamme ja valvokaamme omaa vaellustamme, ettei se päivä yllätä meitä niin, ettemme olisikaan valmiita Ylkämme saapuessa. Mikään ei ole salattua ja näkymätöntä Jumalalle, joka tutkii ja koettelee meidän sydämemme ja sisimpämme, munuaisemme, Hän tuntee ja tutkii meistä jokaisen!
Varokaamme siis, ettei kenenkään teistä havaittaisi jääneen taipaleelle, sillä lupaus päästä hänen lepoonsa on yhä voimassa. […] Pyrkikäämme siis pääsemään siihen lepoon, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä. Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka. Se tunkee läpi, kunnes erottaa sielun ja hengen, nivelet ja ytimet ja tuomitsee sydämen ajatukset ja aikeet. Mikään luotu ei ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmiensä edessä, ja hänelle meidän on tehtävä tili. Hebr 4:1, 11-13
Amen!
Käyttämäni Raamatun käännökset:
Raamattu kansalle, JKR Uuras Saarnivaaran käännös, R33/38, ASUT Aapeli Saarisalon käännös, Biblia1776, KR1992, Toivo Koilo Suuri Ilosanoma