”Joka ei hillitse kieltään, hänen Jumalan palveluksensa on turha”
JHVH (Herra), aseta suulleni vartija, vartioi huulteni ovea.
Ps 141:3
Muutama ajatus ja Sanasta poimittua matkaevääksi tähän päivään (11.12.2024) meille jokaiselle. Tänään aiheena minua puhutteli apostoli Jakobin kirjoittama toteamus ”Jos joku (teistä) luulee palvelevansa Jumalaa eikä hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, hänen Jumalan palveluksensa on turha.”
Apostoli varoittaa kirjeessään myös, ettei kovin moni ryhtyisi opettajaksi, koska me ihmiset hairahdumme monin tavoin, myös puheissamme, ja opettajilla onkin todella suuri vastuu siitä, mitä he puhuvat ja mitä he opettavat kuulijoilleen. ”Jos joku ei hairahdu puheissaan, hän on täydellinen mies ja kykenee hallitsemaan myös koko ruumiinsa.” {kts. Jaak 1:26, Jaak 3:1–2}
”Missä on paljon sanoja, sieltä ei syntiä puutu…”
Itse ainakin huomaan turhan usein, että minun suustani lähtee joskus sellaisia turhia sanoja, jotka olisi ollut parempi jättää päästämättä suusta ulos asti ja vaan viisaasti vaieta. Paljon on on vielä itsekuria saatava tähän(kin) asiaan!
Kuten on kirjoitettu, että ”missä on paljon sanoja, sieltä ei syntiä puutu, mutta joka huulensa hillitsee, on taitava.” – ”joka tahtoo rakastaa elämää ja nähdä hyviä päiviä, hillitköön kielensä pahasta ja huulensa vilppiä puhumasta {Snl 10:18–20, 1Piet 3:9–12, Ps 34:14}
Jokaisesta turhasta sanasta on tehtävä tili tuomiopäivänä
Ja nyt Sana puhukoon puolestaan ja antakoon meille jokaiselle aihetta tutkiaksemme omaa vaellustamme ja myös peilaten sitä siihen mitä on kirjoitettu Raamatun lehdille. Saakoon Jumalan Pyhyyden Henki, Totuuden Henki, johdattaa meitä kaikkia tänäänkin kaikkeen Totuuteen, sillä Totuus yksin tekee vapaaksi. Annetaan Sanan meitä jälleen virvoittaa, puhdistaa ja viedä jopa mielenmuutoksen paikalle, jos siihen Pyhyyden Henki meitä kehottaa. Jos sisimmässämme huomaamme, että Sana sanoo näin ja itse toimimmekin toisin… Siunattuja hetkiä Sanan äärellä!
Sydämen kyllyydestä suu puhuu…
Mt 12:34b–37 Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu. Hyvä ihminen tuo (sydämensä) hyvästä aarrekammiosta esille hyvää, ja paha ihminen tuo pahasta aarrekammiosta esille pahaa. Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, heidän on tehtävä tili tuomiopäivänä. Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi.” Toivo Koilo
Mk 7:20—23 ”Mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen. Sillä sisästä, ihmisten sydämestä lähtevät pahat ajatukset, aviorikokset, haureudet, murhat, varkaudet, ahneus, pahuus, petollisuus, hillittömyys, pahan suonti, rienaus, ylpeys, mielettömyys. Kaikki tämä paha lähtee sisästä ulos ja saastuttaa ihmisen” Toivo Koilo
Mikään rietas puhe älköön suustanne lähtekö …
Ef 4:29–33 Mikään rietas puhe älköön suustanne lähtekö, vaan sellainen, mikä on hyvää tarpeelliseksi rakennukseksi, jotta se tarjoaisi armoa niille, jotka kuulevat. Älkää saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, jolla teidät on sinetöity lunastuksen päivää varten. Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus olkoon teistä poissa, ynnä kaikki pahuus. Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, antakaa anteeksi toisillenne niin kuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut. Toivo Koilo
Ef 5:3–5 Mutta haureutta ja mitään saastaisuutta tai ahneutta älköön edes mainittako keskellänne — niin kuin pyhien sopii — älköön myös rivoutta ja tyhmää lorua tai ilveilyä, jotka eivät ole sopivia, vaan ennemmin kiitosta. Sillä sen tiedätte [ja tunnette], ettei yhdelläkään haureuden harjoittajalla tai saastaisella tai ahneella — hän on epäjumalan palvelija — ole perintöosaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnassa. Toivo Koilo
Joka huulensa hillitsee, on taitava …
Snl 10:18–20 Joka vihansa peittää, sen huulilla on valhe, ja joka parjausta levittää, on tyhmä. Missä on paljon sanoja, sieltä ei syntiä puutu, mutta joka huulensa hillitsee, on taitava. Vanhurskaan kieli on hienointa hopeaa, jumalattomien äly ei ole paljon arvoinen. RK
Joka vihansa peittää, sen huulilla on valhe …
”Joka vihansa peittää, sen huulilla on valhe.” Meille opetetaan, että pahaa ei tule kostaa pahalla eikä herjausta herjauksella, vaan meidän tulee siunata meidän vihamiehiämme, sillä siihen meidät on kutsuttukin, että perisimme siunauksen. Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisaitten kieli on lääke. Jos tahdomme elää, ja rakastaa elämää, varjelkaamme kielemme pahasta ja huulemme vilppiä puhumasta, sillä kuolema ja elämä ovat kielen vallassa. Ei ole hyvä, jos samasta suusta lähtee sekä siunaus että kirous! Olkoon puheemme aina suloista, suolalla maustettua! {Ps 34:12–15, Snl 12:18, Snl 18:21, 1Piet 3:9–12, Kol 4:5–6}
Vallitkoon sydämissänne Jumalan rauha, johon olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset. Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana. Opettakaa ja neuvokaa toisianne kaikessa viisaudessa psalmein (ja) kiitosvirsin ja hengellisin lauluin, kiitollisina laulaen sydämissänne Herralle. Kaikki minkä teette sanoin tai töin, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Jumalaa ja Isää Hänen kauttaan.
Kol 3:15–17 Toivo Koilo
Amen!
Jos haluat lukea aikaisemman pohdiskeluni kielen synneistä, voit käydä lukemassa sen tästä linkistä.
Käyttämäni Raamatun käännökset:
Raamattu kansalle, JKR Uuras Saarnivaaran käännös, R33/38, ASUT Aapeli Saarisalon käännös, Biblia1776, KR1992, Toivo Koilo Suuri Ilosanoma