”Herran Henki on minun päälläni, sillä Hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa köyhille, Hän on lähettänyt minut (parantamaan sydämeltään särkyneitä), saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näön saamista, päästämään sorretut vapauteen, julistamaan Herran otollista vuotta.” Lk 4:18—19 Toivo Koilo {kts. myös Jes 61:1–3}
Jälleen muutama hajanainen ajatus ja Sanan kohtia aiheeseen liittyen pohdittavaksi ja tutkittavaksi tämän päivän (12.12.2024) matkaevääksi. Eilen illalla tuli ajatuksiini tutusta laulusta muutamia lauseita, jotka jäivät puhuttelemaan: Minä tulin sinua varten, jolla ei ole ystävää … sillä sinä olet Minulle rakas, olen tähtesi kärsinyt…Minä kannoin tuomion, kun jälleen kerran pohdin tätä omaa yksinäisyyttäni ja erilaisuuttani täällä ajassa, maailman keskellä, tätä omaa erämaa-aikaani. Tämä yksinäisyys ja erilaisuus jotenkin korostuu, ainakin minulla, aina tähän samaan aikaan vuodesta, kun maailman ihmiset hössöttävät ”joulunsa” takia ja tietäessäni perheiden, sukujen sekä ystävien kokoontuvan yhteen viettämään yhteistä aikaa ”juhlan merkeissä”.
Voi miten monia meitä yksinäisiä onkaan, ja jopa meitä, jotka emme joulua juhli. On surullista katsella, kun tuo maallinen ”ihmistekoinen juhla”, joka on juuriltaan alun perin epäjumalien irstaista palvontamenoista sikauhreineen lähtöisin, saa valtaansa taas melkein kaikki ihmiset. Halutessasi voit lukea lisää Mistä joulu on peräisin? -artikkelista Israel Apu-sivuilta.
Ajattelin tuossa rakasta Vapahtajaani, Mestariani, Elävän Jumalan Poikaa, joka tuli tänne ihmiseksi – osalliseksi lihasta ja verestä – meitä varten kantaakseen meidän syntimme ja kärsiäkseen meidän sijastamme tuomion meidän syntiemme takia. Synnin palkka on oleva kuolema, mutta Jumalan lahja on iankaikkinen elämä Messiaassa, Jeshuassa, meidän Herrassamme. Jeshua sanoo opetuslapsilleen (Jh 15:14), jotka Hän on valinnut: ”te olette Minun ystäviäni, jos teette, mitä Minä käsken teidän tehdä.”
Hän, joka on aina ollut olemassa – ”JHVH omisti Minut tiensä alussa, muinaisuudessa, ennen kuin Hän oli tehnyt mitään. Iankaikkisuudesta Minä olen ollut, alusta asti, ennen kuin maata olikaan” – tuli siis meidän takiamme maan päälle meidän keskuuteemme kärsiäkseen täällä kuoleman ristin puulla sovittaakseen meidän rikkomuksemme, että meillä voisi olla iankaikkinen Elämä Hänessä! Ylösnousemuselämä! Jeshua uhrasi Itsensä tahrattomana ja viattomana Pesach-uhrina JHVH:lle meidän syntiemme tähden. Hänet Isä herätti kuolleista Esikoisena kuolemaan nukkuneista! Hän nousi ylös taivaisiin, josta Hän pian on saapuva takaisin maan päälle, nyt Kuninkaana hallitsemaan! {kts. lisää myös Mt 1:20–21, Hebr 2:14–15, 1Piet 2:24, Kol 2:12, Ef 2:6, Rm 6}
Jes 11:1–5 Mutta Iisain kannosta nousee verso, ja vesa puhkeaa sen juurista. Hänen päällään lepää Herran Henki, viisauden ja ymmärryksen henki, taidon ja voiman henki, tiedon ja Herran pelon henki. Herran pelko on hänen ilonsa. Ei hän tuomitse silmämitalla eikä jaa oikeutta korvakuulolta, vaan hän tuomitsee köyhien asiat vanhurskaasti ja jakaa oikein oikeutta maan nöyrille. Suunsa sauvalla hän lyö maata, surmaa jumalattomat huultensa henkäyksellä. Vanhurskaus on hänen kupeittensa vyö, totuus vyönä hänen lanteillaan. RK {kts. myös Jes 7:10-16}
Jes 42:1—8 Katso, minun palvelijani, jota minä tuen, valittuni, johon sieluni on mieltynyt. Olen laskenut Henkeni hänen ylleen, hän tuo oikeuden kansakuntien keskuuteen. Hän ei huuda eikä korota ääntään, ei anna sen kuulua kaduilla. Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja heikosti palavaa kynttilänsydäntä hän ei sammuta. Hän toteuttaa oikeutta uskollisesti. Hän ei sammu eikä murru, ja hän saattaa oikeuden voimaan maan päällä. Meren saaret odottavat hänen opetustaan. Näin sanoo Jumala, Herra, joka loi taivaan ja kaarrutti sen, joka muovasi maan ja mitä siitä versoo, joka antoi henkäyksensä maan ihmisille ja hengen niille, jotka siellä vaeltavat: Minä, Herra, olen vanhurskaudessa sinut kutsunut, minä tartun sinun käteesi, varjelen sinut ja annan sinut liitoksi kansalle, valkeudeksi pakanoille, avaamaan sokeiden silmät, päästämään vangit tyrmästä, pimeydessä istuvat vankilasta. Minä, Herra – se on minun nimeni – minä en anna kunniaani toiselle enkä ylistystäni veistetyille kuville. RK
Mt 11:4–6 Jeesus vastasi sanoen heille: ”Menkää ja kertokaa Johannekselle mitä kuulette ja näette. Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, pitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleita herätetään ja köyhille julistetaan ilosanomaa. Ja autuas on se, joka ei loukkaannu minuun.” Toivo Koilo
Fil 2:5–11 Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli. Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei katsonut saaliikseen olla Jumalan kaltainen vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon. Hän tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olemukseltaan sellaiseksi kuin ihminen. Hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, aina ristinkuolemaan asti. Sen tähden Jumala onkin korottanut hänet korkealle ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman, niin että jokaisen polven on notkistuttava Jeesuksen nimeen, niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra. RK
Amen!
Siunattua päivää sinulle Sanan äärellä! Jeshua tuli sinuakin varten!
Käyttämäni Raamatun käännökset:
Raamattu kansalle, JKR Uuras Saarnivaaran käännös, R33/38, ASUT Aapeli Saarisalon käännös, Biblia1776, KR1992, Toivo Koilo Suuri Ilosanoma